Perhekuntoutus voi todella vaikuttaa huostaanottopäätökseen. Kun vanhempi sitoutuu päihdekuntoutukseen ja perhe saa intensiivistä tukea arkeensa, lastensuojelu näkee konkreettisia merkkejä muutoksesta. Huostaanotto ei ole väistämätön seuraus päihdeongelmasta, mutta avun hakeminen ajoissa on ratkaisevaa. Mitä aikaisemmin perhe hakeutuu tuen piiriin, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on rakentaa turvallinen arki yhdessä.
Odottaminen tekee tilanteesta vaikeamman kuin sen täytyy olla
Monessa perheessä päihdeongelma tunnistetaan jo kauan ennen kuin apua haetaan. Häpeä, pelko ja epätietoisuus siitä, mitä tapahtuu, jos viranomaiset tulevat mukaan, pitävät perheen hiljaa. Tämä odottaminen maksaa paljon: lapset elävät epävarmuudessa, vanhemman tilanne pahenee ja lastensuojelun huoli kasvaa. Mitä pidempään tilanne jatkuu ilman tukea, sitä vakavammaksi se muuttuu myös viranomaisten silmissä. Avun hakeminen itse, omaehtoisesti, on vahvin viesti siitä, että vanhempi haluaa muutosta.
Päihdeongelma yksin ei määritä lapsen tulevaisuutta
Usein ajatellaan, että päihdeongelmaisen vanhemman lapsi päätyy väistämättä huostaanotetuksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Lastensuojelua kiinnostaa ennen kaikkea se, onko lapsella turvallinen arki ja onko perheellä kyky ja halu kehittyä. Päihdeongelma on yksi tekijä, mutta perheen kokonaistilanne, tukiverkosto ja vanhemman sitoutuminen kuntoutukseen vaikuttavat yhtä paljon. Kuntoutukseen hakeutuminen muuttaa tätä kokonaiskuvaa merkittävästi parempaan suuntaan.
Mitä perhekuntoutus tarkoittaa päihdeongelmaisen perheen kohdalla?
Perhekuntoutus päihdeperheen kohdalla tarkoittaa koko perheen yhteistä kuntoutusjaksoa, jossa vanhemman päihteettömyyttä tuetaan samalla kun perheen arki, vanhemmuus ja lapsen hyvinvointi ovat jatkuvan tuen kohteena. Kuntoutus tapahtuu turvallisessa, kodinomaisessa ympäristössä, jossa ammattilainen on saatavilla ympäri vuorokauden.
Päihdekuntoutus perheille ei tarkoita vain vieroitusta tai lääkehoitoa. Se tarkoittaa kokonaisvaltaista tukea, jossa käsitellään päihteidenkäytön syitä, harjoitellaan arjen taitoja ja vahvistetaan vanhemmuutta. Meillä Kostamokodilla jokainen perhe saa oman henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman, joka laaditaan yhdessä perheen kanssa heidän omien tarpeidensa pohjalta.
Kuntoutukseen kuuluu käytännön arki yhteisessä kodissa, ohjatut ryhmät, viikoittainen vanhemmuuden arviointi sekä tiivis yhteistyö lastensuojelun ja muun verkoston kanssa. Perheellä on mahdollisuus harjoitella kotijaksoilla kuntoutuksen edetessä, ja kotiutumiseen valmistaudutaan huolellisesti yhdessä. Kuntoutuksen vaikuttavuutta seurataan myös kotiutumisen jälkeen.
Milloin lastensuojelu harkitsee huostaanottoa päihdeperheessä?
Lastensuojelu harkitsee huostaanottoa silloin, kun lapsen turvallisuus tai terveys on vakavasti vaarantunut eikä avohuollon tukitoimet ole riittäviä tai mahdollisia. Päihdeongelma yksin ei johda huostaanottoon, mutta se yhdistettynä lapsen laiminlyöntiin, väkivaltaan tai vanhemman kyvyttömyyteen huolehtia lapsesta voi käynnistää prosessin.
Lastensuojelulain mukaan huostaanotto on aina viimeinen keino. Ennen sitä selvitetään, voidaanko perheelle tarjota riittävä tuki avohuollon tai tehostetun tuen keinoin. Tähän vaiheeseen perhekuntoutus osuu juuri oikeaan kohtaan: se on intensiivinen tukimuoto, joka vastaa juuri siihen tarpeeseen, jonka lastensuojelu tunnistaa.
Lastensuojelun huoli kasvaa erityisesti silloin, kun vanhempi ei tunnista ongelmaansa tai kieltäytyy avusta. Päinvastoin, kun perhe hakeutuu itse kuntoutukseen tai ottaa vastaan ohjatun paikan, se osoittaa vastuullisuutta ja muutoshalukkuutta. Tämä näkyy lastensuojelun arvioinneissa.
Voiko perhekuntoutukseen osallistuminen vaikuttaa huostaanottopäätökseen?
Kyllä, perhekuntoutukseen osallistuminen voi vaikuttaa huostaanottopäätökseen merkittävästi. Se osoittaa lastensuojelulle, että vanhempi on sitoutunut muutokseen ja että perhe saa ammatillista tukea. Kuntoutusjakson aikana kerätty tieto perheen edistymisestä on konkreettista näyttöä, jota lastensuojelu voi hyödyntää arvioinnissaan.
Perhekuntoutus ei ole tae siitä, että huostaanottoa ei tapahdu. Lopullinen päätös perustuu aina lapsen etuun. Mutta kuntoutusjakso antaa perheelle parhaan mahdollisen tilaisuuden osoittaa, että muutos on todellinen. Ammattilaisten kirjaamat havainnot arjesta, vanhemmuudesta ja lapsen voinnista puhuvat puolestaan.
Teemme tiivistä yhteistyötä lastensuojelun kanssa koko kuntoutusjakson ajan. Verkostopalaverit, joissa perhe, kuntoutushenkilöstö ja lastensuojelu istuvat saman pöydän ääreen, ovat tärkeä osa prosessia. Niiden tarkoituksena on rakentaa luottamusta ja varmistaa, että kaikki osapuolet työskentelevät lapsen parhaaksi yhdessä.
Mistä perhe saa apua ja mistä kuntoutus aloitetaan?
Perhekuntoutukseen voi hakea aikuissosiaalityön, lastensuojelutoimen, päihdeklinikan tai katkaisuhoitoaseman kautta. Nämä tahot tekevät lähetteen kuntoutukseen. Perhe ei siis yleensä hae suoraan kuntoutuspaikkaa itse, vaan yhteistyötaho ohjaa prosessin käynnistymistä.
Jos perhe miettii, onko kuntoutus sopiva vaihtoehto, tai haluaa tietää lisää ennen virallisen hakuprosessin käynnistämistä, meihin voi ottaa suoraan yhteyttä. Vastaamme kysymyksiin ja autamme hahmottamaan, minkälainen tuki tilanteeseen sopii parhaiten.
Kostamokoti sijaitsee Käsämässä lähellä Joensuuta, ja tarjoamme kodinomaisen, yhteisöllisen ympäristön aikuisille, pareille ja lapsiperheille. Henkilökuntamme on paikalla ympäri vuorokauden, ja jokainen kuntoutusjakso rakennetaan yksilöllisesti perheen tarpeiden mukaan. Meillä on käytettävissä perhe- ja pariterapeutti, terveydenhoitaja sekä laaja valikoima ohjattuja ryhmiä. Kuntoutukseen kuuluu myös korvaushoito osana päihdekuntoutusta tarvittaessa.
Lisätietoja palveluistamme, hakemisesta ja arjesta Kostamokodilla löydät verkkosivuiltamme. Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää. Olet oikeassa paikassa jo silloin, kun alat etsiä tietoa.