Miten päihdekuntoutukseen pääsee julkisen terveydenhuollon kautta?

Raollaan oleva puinen ovi, jonka raosta valuu lämmin valo käytävälle, vihreä kasvi kynnyksen vieressä, mintunvihreät ja koivunsävyiset seinät.

Päihdekuntoutukseen pääsee julkisen terveydenhuollon kautta ottamalla yhteyttä oman kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin, kuten aikuissosiaalityöhön, päihdeklinikalle tai katkaisuhoitoasemalle. Nämä tahot arvioivat kuntoutustarpeen ja tekevät päätöksen sopivasta hoitopaikasta. Prosessi alkaa usein avohoidon kautta, mutta tilanteen vakavuus voi johtaa myös laitoskuntoutukseen. Kuntoutus on asiakkaalle maksutonta tai pienimaksullista.

Avun hakeminen viivästyy, kun ei tiedetä mistä aloittaa

Moni päihdekuntoutusta tarvitseva viettää viikkoja tai kuukausia epätietoisuudessa siitä, mihin ottaa yhteyttä. Tämä viivästyminen ei ole vaaratonta: päihderiippuvuus voimistuu, arki hajoaa ja läheissuhteet kärsivät jokaisella odotusviikolla. Selkein ensiaskel on soittaa oman kunnan aikuissosiaalityöhön tai päihdeklinikalle, jotka osaavat ohjata eteenpäin oikeaan palveluun. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea etukäteen. Riittää, että otat sen ensimmäisen askeleen.

Pelko leimautumisesta estää hoitoon hakeutumisen pidempään kuin mikään muu este

Häpeä ja pelko siitä, mitä viranomaiset tai läheiset ajattelevat, ovat yleisimpiä syitä siihen, miksi päihdekuntoutusta lykätään. Tämä pelko on ymmärrettävä, mutta se maksaa kalliisti: mitä pidempään hoitoon hakeutuminen viivästyy, sitä vaikeammaksi toipuminen usein muuttuu. Julkisen terveydenhuollon ammattilaiset ovat koulutettuja kohtaamaan päihdeongelmat ilman tuomitsemista. Heidän tehtävänsä on auttaa, ei arvostella. Avun hakeminen on rohkeuden teko, ei heikkouden merkki.

Mitä päihdekuntoutus julkisen terveydenhuollon kautta tarkoittaa?

Päihdekuntoutus julkisen terveydenhuollon kautta tarkoittaa kunnallisten tai hyvinvointialueen rahoittamia hoito- ja kuntoutuspalveluja, joiden tavoitteena on tukea päihderiippuvaista henkilöä kohti pysyvää toipumista. Palvelut voivat sisältää avohoitoa, laitoskuntoutusta, korvaushoitoa sekä psykososiaalista tukea. Asiakas ei yleensä maksa palveluista täyttä hintaa.

Julkinen päihdehoito kattaa laajan kirjon palveluita. Avohoidossa asiakas käy sovitusti tapaamassa työntekijää ja saa tukea arjen hallintaan. Laitoskuntoutuksessa asiakas asuu kuntoutusjaksolla hoitopaikassa, jossa hän saa ympärivuorokautista tukea. Korvaushoito on osa lääketieteellistä hoitoa, jossa käytetään esimerkiksi buprenorfiinia tai metadonia opioidiriippuvuuden hoidossa.

Palveluiden järjestämisestä vastaa hyvinvointialue, ja käytännöt voivat vaihdella alueittain. Yhteistä kaikille on se, että hoito perustuu yksilölliseen arviointiin ja asiakkaan omaan motivaatioon. Kuntoutus ei ole rangaistus vaan tuki muutokseen.

Miten päihdekuntoutukseen haetaan ja mistä prosessi alkaa?

Päihdekuntoutukseen hakeminen alkaa ottamalla yhteyttä aikuissosiaalityöhön, lastensuojelutoimeen, päihdeklinikalle tai katkaisuhoitoasemalle. Nämä tahot tekevät tarpeen arvioinnin ja ohjaavat sopivaan palveluun. Hakija voi ottaa yhteyttä itse, tai hänet voidaan ohjata sinne esimerkiksi terveyskeskuksen tai sairaalan kautta.

Prosessi etenee yleensä seuraavasti:

  1. Asiakas ottaa yhteyttä aikuissosiaalityöhön, päihdeklinikalle tai katkaisuhoitoasemalle.
  2. Tilanteen kartoittamiseksi tehdään alkuarviointi, jossa selvitetään päihteidenkäytön laajuus, elämäntilanne ja tuen tarve.
  3. Arvioinnin perusteella laaditaan hoitosuunnitelma ja päätetään sopivasta palvelusta, kuten avohoidosta tai laitoskuntoutuksesta.
  4. Asiakkaalle osoitetaan kuntoutuspaikka ja kuntoutusjakso alkaa sovitusti.

Jos sinulla on kysyttävää tai et tiedä, mihin ottaa yhteyttä, voit olla suoraan yhteydessä myös kuntoutuspalvelun tarjoajaan. Me Kostamokodilla vastaamme mielellämme kysymyksiin, vaikka varsinainen lähete tulisikin viranomaistaholta.

Kuka päättää pääsystä päihdekuntoutukseen ja millä perusteilla?

Päätöksen päihdekuntoutukseen pääsystä tekee yleensä sosiaalityöntekijä tai hoitava taho, kuten päihdeklinikan lääkäri tai hoitaja. Päätös perustuu yksilölliseen arviointiin, jossa huomioidaan päihteidenkäytön vakavuus, asiakkaan toimintakyky, elämäntilanne ja oma motivaatio kuntoutukseen.

Arvioinnissa käydään läpi muun muassa se, kuinka kauan ja millaisia päihteitä on käytetty, onko aiempia hoitoyrityksiä, millainen on sosiaalinen verkosto ja asumistilanne sekä onko perheessä lapsia. Lastensuojelun asiakkuus voi nopeuttaa prosessia, sillä lasten hyvinvointi on keskeinen tekijä kiireellisyysarvioinnissa.

Motivaatio on tärkeä, mutta sen ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että asiakas on valmis yrittämään. Kuntoutuksen tarkoitus on juuri tukea ja vahvistaa sitä motivaatiota matkan varrella.

Mitä eroa on avokuntoutuksella ja laitoskuntoutuksella?

Avokuntoutuksessa asiakas asuu kotona ja käy säännöllisesti tapaamassa hoitohenkilöstöä. Laitoskuntoutuksessa asiakas asuu hoitopaikassa koko kuntoutusjakson ajan ja saa tukea ympäri vuorokauden. Valinta näiden välillä riippuu päihteidenkäytön vakavuudesta, elämäntilanteesta ja siitä, millainen tuki on tarpeen.

Avokuntoutus sopii tilanteisiin, joissa arki on kohtuullisesti hallinnassa ja asiakas pystyy sitoutumaan säännöllisiin tapaamisiin ilman ympärivuorokautista tukea. Se on joustava vaihtoehto, joka mahdollistaa työssäkäynnin tai opiskelun kuntoutuksen ohella.

Laitoskuntoutus puolestaan tarjoaa rakenteen ja turvan tilanteissa, joissa arki on romahtanut tai retkahdusriski on korkea. Ympärivuorokautinen läsnäolo, yhteisöllisyys ja selkeä päivärytmi tukevat toipumista tavalla, johon avohoidolla ei aina pystytä.

Kostamokoti tukee sinua koko kuntoutusmatkan ajan

Me Kostamokodilla tarjoamme kodinomaisen ympäristön päihdekuntoutukseen aikuisille, pariskunnille ja perheille lapsineen. Sijaitsemme Käsämässä lähellä Joensuuta, ja meillä henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden joka päivä. Toimintamme pohjautuu yksilöllisyyteen: jokaiselle asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, ja jokaisella on vähintään kaksi omaohjauskeskustelua viikossa.

Kuntoutusjakso Kostamokodilla sisältää paljon enemmän kuin hoidon. Valmistamme ruoan yhdessä, opettelemme arjen taitoja, harrastamme liikuntaa ja tuemme toinen toisiamme yhteisönä. Läheiset voivat osallistua kuntoutusprosessiin sovitusti, ja tarvittaessa heille järjestyy myös yöpymismahdollisuus.

Hakeutuminen Kostamokodille tapahtuu aikuissosiaalityön, lastensuojelutoimen, päihdeklinikan tai katkaisuhoitoaseman kautta. Jos sinulla on kysyttävää ennen hakemista tai haluat tietää lisää palveluistamme, voit ottaa meihin suoraan yhteyttä. Olemme täällä auttaaksemme. Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme.

Takaisin uutislistaukseen

Päivystyspuhelin 24/7: 013 312 790
Päihdekuntoutus:
Perhekuntoutus:

Sähköposti: info@kostamokoti.fi
Osoite: Pitkälammentie 12, 83430 Käsämä

Yksityisyyden hallinta

Hyödynnämme evästeitä varmistaaksemme Sinulle parhaan mahdollisen palvelun. Voit hallinnoida itse, mitä evästeitä palvelussa otetaan käyttöön ja muuttaa asetuksiasi helposti milloin tahansa.