Peliriippuvainen henkilö kokee pakonomaista tarvetta pelata rahapelejä tai videopelejä, vaikka se aiheuttaisi haitallisia seurauksia elämässä. Peliriippuvuuden oireet näkyvät muutoksina käyttäytymisessä, taloudessa ja ihmissuhteissa. Riippuvuus pelaamiseen kehittyy vähitellen, kun pelaaminen muuttuu hallitsemattomaksi ja elämää rajoittavaksi toiminnaksi. Peliongelman tunnistaminen varhain auttaa hakemaan apua ajoissa ja välttämään vakavampia seurauksia.
Mitä peliriippuvuus oikeastaan tarkoittaa?
Peliriippuvuus on käyttäytymisriippuvuus, jossa henkilö ei kykene hallitsemaan pelaamistaan huolimatta siitä, että se aiheuttaa merkittäviä ongelmia elämässä. Rahapeliriippuvuus ja videopelaamiseen liittyvä riippuvuus eroavat satunnaisesta pelaamisesta siinä, että pelaaminen muuttuu pakonomaiseksi ja hallitsee ajatuksia sekä toimintaa.
Kun pelaaminen on vielä viihdettä, henkilö pystyy päättämään milloin pelaa ja milloin lopettaa. Peliriippuvainen menettää tämän kontrollin. Pelaaminen alkaa hallita arkea, ja ajatukset pyörivät jatkuvasti pelin ympärillä. Riippuvuus kehittyy, kun aivot alkavat yhdistää pelaamisen vahvaan mielihyvän tunteeseen, mikä johtaa toistuvaan tarpeeseen kokea sama tunne uudelleen.
Peliriippuvuus luokitellaan riippuvuudeksi, koska se täyttää samat kriteerit kuin päihderiippuvuudet. Siihen kuuluu toleranssin kehittyminen, jolloin pelaamisen määrää tai panoksia täytyy kasvattaa saman tunteen saavuttamiseksi. Vieroitusoireet, kuten levottomuus ja ärtyneisyys, ilmenevät kun pelaaminen keskeytyy. Pelaaminen jatkuu vastoinkäymisistä huolimatta, ja muut elämän osa-alueet jäävät vähemmälle huomiolle.
Mitkä ovat peliriippuvuuden yleiset varoitusmerkit ja oireet?
Peliriippuvuuden oireet jakaantuvat psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin merkkeihin. Psyykkisesti peliriippuvainen ajattelee jatkuvasti pelaamista, suunnittelee seuraavaa pelisessiota ja kokee voimakasta halua pelata. Mieliala vaihtelee pelaamisen mukaan: pelaaminen tuo lyhytaikaista helpotusta, mutta sen jälkeen voi seurata syyllisyyttä, ahdistusta tai masennusta.
Fyysiset merkit voivat olla hienovaraisia mutta merkittäviä. Univaikeudet, väsymys ja laiminlyöty itsestä huolehtiminen ovat yleisiä. Rahapeliriippuvuudessa stressi taloudellisesta tilanteesta voi aiheuttaa päänsärkyä, vatsavaivoja ja uniongelmia. Pitkät pelisessiot voivat johtaa selkäkipuihin, silmien rasittumiseen ja epäsäännöllisiin ruokailutottumuksiin.
Sosiaaliset ja taloudelliset merkit ovat usein ensimmäisiä, jotka läheiset huomaavat. Peliriippuvainen vetäytyy sosiaalisista tilanteista, laiminlyö perhevastuita ja menettää kiinnostusta aiempiin harrastuksiin. Työsuoritus heikkenee, poissaolot lisääntyvät ja keskittyminen herpaantuu. Taloudellinen tilanne kärsii merkittävästi: laskuja jää maksamatta, säästöt kuluvat ja velkaa kertyy. Salaaminen ja valehteleminen pelaamisen määrästä tai rahan käytöstä ovat vakavia varoitusmerkkejä.
Ihmissuhteet muuttuvat jännitteisiksi, kun pelaaminen vie aikaa perheeltä ja ystäviltä. Läheisten huoli ja kysymykset voivat aiheuttaa riitoja ja eristäytymistä. Peliongelman tunnistaminen omassa tai läheisen käytöksessä edellyttää rehellisyyttä ja rohkeutta myöntää ongelman olemassaolo.
Miten peliriippuvuus eroaa muista riippuvuuksista?
Peliriippuvuus eroaa päihderiippuvuuksista siinä, että se on käyttäytymisriippuvuus eikä edellytä fyysistä ainetta. Silti aivojen mielihyväkeskukset reagoivat peliriippuvuudessa samalla tavalla kuin päihteiden käytössä. Molemmissa riippuvuuksissa dopamiinin vapautuminen vahvistaa käyttäytymistä ja luo pakonomaisen toimintamallin.
Peliriippuvuuden erityispiirre on sen näkymättömyys ja sosiaalinen hyväksyttävyys. Rahapelaaminen on laillista ja yhteiskunnallisesti sallittua, mikä voi viivästyttää ongelman tunnistamista. Digitaalisen pelaamisen helppous tekee siitä erityisen haasteellisen: pelejä voi pelata milloin ja missä tahansa älypuhelimella. Ei ole fyysisiä merkkejä, kuten päihtyneisyyttä, jotka paljastaisivat riippuvuuden ulkopuolisille.
Peliriippuvuus esiintyy usein yhdessä muiden riippuvuuksien kanssa. Päihteiden käyttö ja rahapelaaminen kietoutuvat toisiinsa, kun toinen ongelma pahentaa toista. Peliriippuvainen saattaa käyttää päihteitä hallitakseen pelaamisen aiheuttamaa stressiä tai ahdistusta. Päihdekuntoutus saattaa paljastaa taustalla olevan peliongelman, joka vaatii myös huomiota toipumisen onnistumiseksi. Molemmat riippuvuudet tarvitsevat ammatillista hoitoa ja pitkäjänteistä kuntoutusta.
Mistä saa apua peliriippuvuuteen ja miten hoitoprosessi alkaa?
Peliriippuvuuden hoito alkaa yhteydenotolla ammattilaisiin, jotka voivat arvioida tilanteen ja ohjata oikeanlaisen avun piiriin. Aikuissosiaalityö on usein ensimmäinen kontakti, jossa kartoitetaan kokonaistilanne ja tarvittavat tukitoimet. Perheissä, joissa on lapsia, lastensuojeluviranomainen voi olla mukana turvaamassa lasten hyvinvointia kuntoutuksen aikana.
Päihdeklinikat ja katkohoitopaikat tarjoavat arviointi- ja ohjauspalveluita erityisesti silloin, kun peliriippuvuuteen liittyy päihteiden käyttöä. Hoitoon pääsy voi tapahtua näiden tahojen kautta lähetteellä tai suoralla yhteydenotolla kuntoutuspaikkaan. Prosessi etenee yksilöllisesti jokaisen tilanteen mukaan, ja tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel ja hakea apua.
Kostamokodissa tarjoamme kodinomaista ja yksilöllistä kuntoutusta peliriippuvuuteen ja mahdollisiin päihderiippuvuuksiin. Ympärivuorokautinen henkilökunnan tuki varmistaa turvallisen ja kannustavan ympäristön toipumiselle. Palvelumme soveltuvat aikuisille, pareille ja perheille lasten kanssa, mikä mahdollistaa koko perheen osallistumisen kuntoutusprosessiin.
Korvaushoito voidaan toteuttaa osana kuntoutusta tarpeen mukaan. Pitkäjänteinen kuntoutus kodikkaassa ympäristössä tukee pysyviä elämänmuutoksia ja antaa aikaa rakentaa uusia toimintamalleja. Voit tutustua palveluihimme tarkemmin verkkosivuillamme tai ottaa yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää tilanteestasi. Apua on saatavilla, ja ensimmäinen yhteydenotto on tärkeä askel kohti toipumista.