Kostamokodin päihdekuntoutuksessa töissä olleen sosionomiopiskelijan, Kati Nykäsen, syventävään harjoitteluun liittyvä ammatillinen artikkeli, olkkeeppa hyvät:
Kiitosten, kehujen ja yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvoinnille
Kati Nykänen
Elämme työelämän murrosaikaa, ja yhä useampi ja nuorempi työntekijä sairastuu työuupumukseen. Nykyisin puhutaan paljon mielenterveydestä ja ihmisten jaksamisesta niin arjessa kuin myös työelämässä. Työelämän hektisyys ja jatkuva tulospaine saavat jokaisen työntekijän välillä miettimään, että miten työpäivästä selviää. Usein työntekijät kokevat väsymystä ja riittämättömyyden tunnetta ja työuupumus on varsin yleistä. Näinä hetkinä työstä saatava kiitos ja positiivinen palaute auttavat jaksamaan eteenpäin. Myös työryhmän yhteisöllisyys ja hyvä yhteishenki ovat isossa merkityksessä työntekijän jaksamisessa. Tärkeää onkin muistaa, että työ on itsessään myös voimavara ja tärkeä mielenterveyden vahvistaja. Tässä artikkelissa tarkastellaan mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille, mielenterveyttä ja yhteisöllisyyttä sekä näiden vahvistamista työpaikoilla. Lisäksi artikkelissa avataan kehitystyönharjoitteluani Kostamokodilla.
Johdanto
Me suomalaiset olemme vaatimatonta kansaa, joka hiljaa puurtaa eteenpäin ja tyytyy kohtaloonsa. Meitä suomalaisia pidetään monesti myös hyvin tunnollisina työntekijöinä. Työ tehdään tunnollisesti, nopeasti ja hiljaa. (Kokosuomikiittää.fi 2025.) Tein sosionomiopintojeni syventävän harjoittelun Kostamokodilla ja kehittämistyönäni rakensin työryhmän kiitos-/kehupuun yhdelle heidän seinistään. Kiitos-/kehupuun tavoitteena oli parantaa työryhmän työhyvinvointia, työssä jaksamista sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa työyhteisön luottamusta sekä opetalla antamaan että ottamaan kehuja ja kiitosta vastaan. Puu on käytännön läheinen ja sijoitettu paikkaan, josta työntekijät kulkevat ohi useasti päivän aikana. Puuhun on tehty jokaiselle työntekijälle oma lehti, johon on kerätty työryhmän positiiviset kommentit jokaisesta työntekijästä. Kiitosta ja kehuja voi laittaa nopeasti ohi kulkiessaan kiinnittämällä lapun kiitoksen tai kehun saajan lehteen.
Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024?
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työuupumusoireet ovat kasvaneet vuodesta 2019 vuoteen 2024. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa ”Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024?” tarkastellaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työhyvinvointia syksyllä 2024 ja verrattuna vuoteen 2023. Tutkimuksessa selvisi, että sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän arvostavaa ja positiivista palautetta työstä. Tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä 81 prosenttia koki panostavansa työhön, mutta vain 28 prosenttia koki työn palkitsevana. Erityisesti kokemus työstä saadusta tunnustuksesta ja arvostuksesta on vähäistä. Keskeinen rooli tunnustuksen ja arvostuksen osittamisessa on johdolla ja esihenkilöillä. Myös kollegat, asiakkaat ja potilaat voivat auttaa työntekijää huomaamaan, mikä on mennyt työssä hyvin ja mistä kannattaa pitää kiinni myös jatkossa. Työyhteisön kaikille jäsenille kuuluvat myönteinen palaute ja kiitos. (Työterveyslaitos 2024.)
Mielenterveys vaikuttaa myös ihmisen työssäjaksamiseen
Mielenterveys on psyykkisen elämän tasapainoa ja hyvinvointia. Mielenterveyteen kuuluu myös erilaiset mielenterveydenhäiriöt sekä vakavat psyykkiset oireet ja niiden puuttuminen. Määritellessä mielenterveyttä siinä korostuvat psyykkinen työ- ja toimintakyky sekä tunteiden myönteisyys. Maailman terveys-järjestö (WHO2014) määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilana, jossa henkilö tunnistaa omat kykynsä, kykenee selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksia tuottavasti sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. (Työterveyslaitos 2025b.)
Mielenterveys on yhteydessä henkilön työkykyyn. Keskeistä mielenterveyden ja työn suhteessa on se, kuinka mielenterveys vaikuttaa työkykyyn, ja kuinka työ vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja psyykkiseen jaksamiseen. Työhön liittyvät käsitykset mielenterveydestä ovat monipuolistuneet ja laajentuneet viime vuosina, eikä mielenterveys enää tarkoita työssä pelkästään diagnosoituja häiriöitä tai niiden poissaoloa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella kuitenkin suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä on mielenterveyden häiriöt. (Työterveyslaitos 2025b.)
Työntekijöiden mielenterveyteen heijastavat monet rakenteellisen työelämään liittyvät tekijät. Esimerkiksi töissä, joissa koetaan paljon emotionaalista kuormitusta ja ajallisia haasteita, esiintyy enemmän mielenhyvinvoinnin ongelmia, kuten keskittymisvaikeuksia, väsymystä ja riittämättömyyden tunteita. Työn tekoa voi edesauttaa hyvä mielenterveys. Yhteydessä parempaan mielenterveyteen työpaikalla ovat hyvät työolosuhteet, kuten oikeudenmukainen esihenkilötyö, työstä saatu arvostus, mielekkäät työn sisällöt sekä hyvin organisoidut työprosessit. Myös oikein mitoitettu työ voi tukea mielenterveyttä työyhteisön ja mielekkään tekemisen kautta. (Työterveyslaitos 2025b.)
Mielenterveyden vahvistaminen työpaikoilla
Mielenterveyttä ja työkykyä voidaan vahvistaa työpaikoilla. Mielenterveyden tukeminen työpaikalla on työn ja työntekijöiden voimavarojen vahvistamista, epäkohtien havainnoimista ja niihin puuttumista sekä kuormittuneiden ja sairastuneiden työntekijöiden tukemista. Mielenterveyttä tukevia arkikäytänteitä ovat esimerkiksi: oikeudenmukainen johtaminen ja esihenkilötyö, työstä saatu arvostus, hyvä työn organisointi ja mitoitus, mielekkäät työtehtävät, osaamisen varmistaminen sekä epäasialliseen kohteluun puuttuminen, johon velvoittaa myös laki. Näiden käytänteiden puuttuminen työpaikalla on puolestaan psykososiaalinen riskitekijä, joka on yhteydessä heikentyneeseen mielenterveyteen ja esimerkiksi henkilön masennusriski kasvaa. (Työterveyslaitos 2025b.
Yhteisöllisyyden merkitys ihmisille
Jokaisen ihmisen yhteisöllisyyden tarve vaihtelee ja on hyvin yksilöllinen. Vaikka näin onkin silti, jokainen ihminen kaipaa kokemusta kuulumisesta joukkoon ja hyväksymistä omana kokonaisena itsenään. Meillä ihmisillä on perustarpeena tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Lisäksi jokainen kokee tarpeelliseksi saada kokemuksen siitä, että omalla työpanoksella on merkitystä muillekin. Monesti ajatellaan, että yhteisöllisyyttä vahvistetaan parhaiten työajan ulkopuolella tapahtuvalla yhteisellä mukavalla tekemisellä. Toki sitäkin tarvitaan, mutta yhteisöllisyyden näkökulmasta tärkeintä on kuitenkin se, miten arjessa tehtävä työ mahdollistaa sen kokemisen. Yhteisöllisyyden perustana voidaan pitää arjen yhteistä tekemistä. Yhteisöllisyyttä synnyttää työyhteisön yhteinen puhe niin vapaamuotoisissa kohtaamisissa kuin työasioihin keskittyvissä palavereissa. Näissä keskusteluissa on tärkeää vastavuoroisuus, aktiivinen sekä tasapuolinen kuuntelu sekä toisen mielipiteen arvostaminen. Tärkeää on myös huomioida, että jokaisella osallistujalla on mahdollisuus oman näkemyksensä ilmaisemiseen. (Satavahvatyö 2023.)
Yhteisöllisyyden edistäminen työyhteisössä
Yhteisöllisyyttä edistää myös kaikkien tiedossa olevat organisaation tavoitteet ja päämäärät. Kun kaikki tietävät tavoitteet, joita kohden työtä tehdään, yhteishenki ja yhteinen tekeminen vahvistuvat. Myös organisaation kehittäminen on tällaista tekemistä. Kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuu sivutuotoksena silloin, kun työyhteisö pääsee osallistumaan nykyisten prosessien ja uusien toimintatapojen kehittämiseen. Tämä sivutuotos on tärkeä myös siitä näkökulmasta, että se rakentaa omaehtoista omistautumista tavoitteisiin eli sitä kautta henkilöstön sitoutuminenkin organisaatioon vahvistuu. (Satavahvatyö 2023.)
Kasvualustakseen yhteisöllisyys tarvitsee empaattista ja välittävää, mutta samalla inhimillistä tunneilmastoa. Yhteisön jokainen jäsen pystyy vaikuttamaan tähän omalla toiminnallaan. Siksi onkin aika ajoin hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, että mitä itse tuo mukanaan työpaikalleen ja onko sitä kautta edistämässä työ-paikan myönteistä ilmapiiriä. Tunneilmastoon vaikuttaa myös johtaminen ja sen käytänteet. Myös johtajat, esihenkilöt ja muut organisaation avainhenkilöt määrittävät omalla toiminnallaan työilmapiiriä. Johtajien oma esimerkki ja toiminta, kannustusten ja palkitsemisen mallit ja se millaiset ei-toivottuun toimintaan puuttumisen pelisäännöt ovat, tukevat yhteisöllistä ilmapiiriä. (Satavahvatyö 2023.)
Työyhteisön merkitys tunteiden käsittelyssä
Työyhteisössä, jossa on turvallinen ja yhteisöllinen ilmapiiri on mahdollista puhua työn herättämistä tunteista. Tällä tarkoitetaan sitä, että ymmärretään tunteiden olevan osa jokaista meitä ja niitä ei ole mahdollista jättää työpaikan ulkopuolelle, ei niinkään terapointia tai tunteissa vellomista. Työyhteisön myönteistä tunneilmastoa on mahdollista vahvistaa positiivisen palautteen antamiselle, onnistumisten huomioimisella, kiitoksilla sekä muiden auttamisella ja tukemisella. Hyvin toimivat ihmissuhteet ja yhteisöllisyys tuovat meille moni hyötyjä tutkimusten mukaan. Ne edistävät onnellisuutta, pitkäikäisyyttä, matalampia stressi-tasoja sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työelämän yhteisöllisyys heijastuu siis myönteisesti muuhunkin elämäämme. Näin hyvä ja yhteisöllinen työ ovat omalta osaltaan rakentamassa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. (Satavahvatyö 2023.)
Lopuksi
Työuupumusoireita on jo lähes joka kolmannella nuorella työntekijällä. Työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt suomalaisilla, mutta se ei ole silti palannut vielä pandemiaa edeltäneelle tasolle. Myös esihenkilöiden työuupumusoireista on tullut lähes yhtä yleistä kuin työntekijöilläkin. (Työterveyslaitos 2025a.) Talentian työolobarometrin mukaan enemmistön mielestä myös työhyvinvoinnin varmistaminen (56 %) kuuluu tärkeimpien alalla kehittämistä edellyttävien asioiden joukkoon. Melkein joka (49 %) liittää kehittämistä edellyttäviin asioihin myös se, että voitaisiin varmistaa oman työmäärän olevan hallittavissa. (Talentia 2024.)
Koenkin, että työssäjaksamisen näkökulmasta olisi hyvin tärkeää panostaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja työstä palautumiseen. Pienet teot arjen kiireen keskellä ovat äärettömän merkityksellisiä ja tärkeitä. Työyhteisön yhteisöllisyyteen panostaminen ei mene hukkaan vaan lisää työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vahvistaa turvallista työilmapiiriä. Pyrkimys rakentavaan ja positiiviseen palautteeseen vie pitkälle. Kiitos-/kehupuu koettiin Kostamokodilla merkitykselliseksi työhyvinvoinnin kannalta työryhmälle tekemäni kyselyn mukaan. Kiitospuun koettiin myös tukevan työyhteisön yhteisöllisyyttä sekä työhyvinvointia. Tässä eräs avoinpalaute työryhmältä kiitos-/kehupuusta: ”Puun vierestä kävellessä miettii, että pitää laittaa kavereille kiitosta. Tulee myös palattua omaan lehteen silloin kun tuntuu, ettei saa töistä kiitosta tai positiivista palautetta.” Joten muistetaan kiittää ja kannustaa työkaveria eikä unohdeta sitä, että tässä maailmassa missä voit olla mitä vain, ole ystävällinen.
Lähteet:
Kokosuomikiittaa.fi. 2025. Suomalainen kulttuuri ja luonteenpiirteet. https://www.kokosuomikiittaa.fi/suomalainen-kulttuuri/. 2.4.2025.
Satavahvatyö. 2023. Yhteisöllisyys työhyvinvoinnin vahvistajana. https://sites.utu.fi/satavahva/tyohyvinvointi/ . 5.2.2025.
Talentia. 2024. Työolobarometri. https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2024/03/talentia_tyoolobarometri_2024_yhteenveto.pdf . 14.4.2025.
Työterveyslaitos. 2024. Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoin-nille. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150218/TTL-978-952-391-199-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y . 14.4.2025.
Työterveyslaitos. 2025a. Miten suomi voi?- tutkimus. Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja loppuvuoden 2024 välillä. https://www.ttl.fi/file-download/download/public/9358 . 2.4.2025.
Työterveyslaitos. 2025b. Työelämä ja mielenterveys. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoelama-ja-mielenterveys . 14.4.2025.